Syksyn värejä

Syksyllä tekee mieli kantaa kameraa kaikkialle. Puut ovat mahtavan värisiä, ja ne pihlajanmarjat ja kaikki. Syksy on ehkä lemppari-vuodenaikani. Paitsi silloin jos se on kovin sateinen. Cami ei oikein arvosta syksyn loskaa ja kuraa, vaan muuttuu sohvakoiraksi saman tien. Jemma taas rakastaa loskaa ja kuraa vähän liikaakin, ja koti on sen seurauksena kuin hiekkalaatikko, tassupesuista huolimatta. Maata peittävät, kahisevat lehdet ovat erityisesti Jemman mieleen, mutta kyllä Camikin innostuu niissä peuhaamaan, jos vain kunnon hepuli osuu kohdalle.

Kulunut viikonloppu oli onneksi ihanan aurinkoinen, juuri täydellisiä syyspäiviä minun sekä pienen valkoisen makuun. :)

 

 

Eräänä kauniina aamuna

Lähdettiin eilen aamulenkille merenrantaan. Mukaan pakattiin evääksi voileipiä sekä possunjauhelihaa koirille. Tuuli oli melkoinen, mutta aurinko paistoi lämpimästi. Menomatkalla käytiin moikkaamassa lehmiäkin. Eväät me syötiin rantakalliolla ja ihasteltiin samalla joutsenpariskuntaa, joka uiskenteli lähistöllä. Oikein pirtsakka aloitus vapaapäivälle. :)

 

Laatuaikaa

 

  

 

  

Rakkaat haukut

♥

Mukavaa arkea

Meille kuuluu ihan hyvää. Kirjoittelu on jäänyt vähän vähemmälle viime aikoina, mutta eipä meidän elämässämme mitään kovin ihmeellistä ole tapahtunutkaan. Allekirjoittanut vietti kiireisen kesän töiden, lisensiaatin tutkielman ja autokoulun merkeissä, ja yritti siinä sivussa viettää laatuaikaa kahden karvakorvan kanssa. Mökkeiltiin Virroilla ja Urjalassa, kyläiltiin Päiväkummussa ja Jyväskylässä sekä ulkoiltiin paljon vähän siellä sun täällä. :)

 

Opiskelut jatkuivat taas pari viikkoa sitten, kun kauan odotettu klinikkavuosi alkoi. Edessä on siis pitkiä koulupäiviä, ilta- ja yöpäivystyksiä, paljon ihan oikeita potilaita sekä hirmuinen määrä uutta tietoa ja uusia kokemuksia. Koiraharrastukset jäävät tänä vuonna hieman vähemmälle, koska säännölliset treenit eivät oikein sovi aikatauluihin. Tarkoitus olisi kuitenkin touhuta noiden kanssa kaikenlaista, ja yrittää nauttia siitä ihan tavallisesta arjesta. Mikäpä olisikaan parempi tapa rentoutua koulukiireiden keskellä kuin riehuminen ja pitkät metsälenkit vauhdikkaan portugeesi-ipanan kanssa. Tai rapsuttelutuokiot ja ulkona haahuileminen pienen valkoisen söpöläisen kanssa. :)