Sivut

lauantai 28. toukokuuta 2011

Pieni jyväskyläilijä

Cami asusteli kuluneen viikon Jyväskylässä emäntänsä seurana. Oli se vaan kiva tulla teurastamolta "kotiin" päivän päätteeksi, kun pieni valkoinen pusuttelija odotti eteisessä häntäänsä heilutelleen ja onnesta soikeana. Käytiin kävelemässä järven rannassa monta kertaa päivässä, kun asusteltiin ihan Palokkajärven vieressä. Voisin ottaa yhden samanlaisen järven meille kotiinkin, tykkään siitä niin kovasti. :)






tiistai 24. toukokuuta 2011

Malla-sisko

Tultiin koirien kanssa lauantaina Jyväskylään, kun mulla on vielä viikko teurastamoharjoittelua jäljellä. Pieni valkoinen jäi tänne viihdyttämään emäntäänsä, kun taas Jemma suuntasi jo yhden yön jälkeen takaisin kohti Helsinkiä Villen mukana. Se saa olla tämän viikon hoidossa vanhempieni luona Päiväkummussa. Kovastihan nuo olivat aluksi portugeesipennun hankkimista vastaan, mutta ipana on viime kuukausien aikana sulattanut aika tehokkaasti sydämiä myös siellä päin. Hyvä niin, hyville hoitopaikoille on aina tarvetta. :)

Vaikka Jempun Jyväskylän reissu jäikin kovin lyhyeksi, tylsä se ei ollut. Lauantaina oli treffit ihanaisen Malla-siskon kanssa, ja oli muuten aika mahtavat leikit noilla. :) Käytiin kävelemässä pieni pururatalenkki (tai siis omistajat kävelivät), josta pentusille kertyi kilometrejä varmaan lähemmäs viisikymmentä kaiken sen juoksemisen, pomppimisen ja ojissa kahlailun jälkeen. Ihania!







Sunnuntaina Jemma pääsi vielä vähän kahlailemaan järvenrantaan, kytkettynä tosin, koska Cami (=Jemman pieni valkoinen kurapyyhe) oli mukana suhteellisen puhtaassa turkissansa. Eihän tuo pentu aluksi edes tajunnut, että järvessä on vettä, vaan haahuili siinä rannassa ihan kaikessa rauhassa. Voi sitä riemua, kun se vihdoin hoksasi sen ison jutun olevankin vettä! No, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.. :)





maanantai 23. toukokuuta 2011

Pieni esikoululainen

Jemman pentukoulu on jo puolessa välissä, eli meillä on nyt viisi treenikertaa takana. Olen ollut kouluttajaan tosi tyytyväinen, ja joka kerta ollaan opittu jotain uutta, jota sitten olemme enemmän tai vähemmän työstäneet keskenämme kotona. Ehkä eniten iloa meille on tuottanut ohitusharjoittelu, jota teimme kolmannella kerralla. Aluksi Jemma sai palkan siitä, että se katsoi vastaantulevaa koiraa. Seuraavassa vaiheessa Jemman olikin jo otettava oma-aloitteisesti katsekontakti minuun vilkaistuaan ensin toista koiraa. Ja voi miten nopeasti se hoksasikaan, mitä siltä odotettiin! Maailman fiksuin pieni koiranpentu. ♥ Tätä olen sitten alkanut soveltaa lenkillä vastaantulevien koirien lisäksi mm. polkupyöriin ja lokkeihin. :)


Kahdella viime kerralla Jemma on opetellut maahanmenoa ja seisomista. Maahanmenoa harjoiteltiin aluksi kosketuskepillä aika surkein tuloksin. Kouluttaja oli ihan varma, että Jemma hoksaa saman tien, mitä siltä pyydetään, mutta ei. Se kyllä kosketteli kuonolla maassa olevaa keppiä, mutta ei mennyt maahan. Jätinkin sitten kosketuskepin kokonaan pois, ja odotin naksuttimen kanssa,  että pentunen edes katsoisi hieman alapäin. Tämä tapahtuikin saman tien ja annoin palkan. Tämän jälkeen Jemmalla välähti (kouluttajakin nauroi sen ahaa-ilmeelle) ja se meni saman tien maahan ja vieläpä oikein vauhdilla. :) Jälkeenpäin olen ottanut kosketuskepin taas mukaan, koska sillä on helppo muokata maahanmenosta toivotunlainen, eli etutassujen olisi tarkoitus pysyä paikallaan, vaikka asento vaihtuu.


Viime kerralla treenailtiin uutena asiana seisomista. Opetin sen Jemmalle luopumisen kautta, eli Jemma peruutti aluksi poispäin namikädeltä ja seisahtui namikäden pysähdyttyä. Näin asento jäi hieman takakenoksi, mikä saa koiran pysymään paremmin paikoillaan sitten, kun aletaan harjoitella varsinaista liikkeestä pysähtymistä. Uuden asian opettelu oli Jemman mielestä taas maailman hauskinta, ja se ottikin iloisen laukka-askeleen jokaisen onnistuneen seisomisen jälkeen. :) Joskus se vaan osaa olla maailman suloisin pieni koiranpentu..

Pancho

Jemman Pancho-veli tuli käymään Viikissä jokin aika sitten, ja tuo oli luonnollisesti aivan täpinöissään asiasta. Niillä oli aika ihanat pentupainit ja mutakylvyt rakkaan veljen kanssa. :) Ja pusujakin tietty vaihdettiin.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Kisakuvia

Camista löytyikin vielä pari uutta kuvaa lauantain kisoista. Laitanpa nekin nyt tänne, kun tuosta niin harvoin näkee agikuvia. Varsinkaan näin hyviä sellaisia. :) Kuvat on ottanut Tiia Hämäläinen.




Tuo putkikuva on aivan mahtava! Hurjan onnellinen pieni bichon. :)

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Pieni valkoinen kilpailee

Cami osallistui eilen Koirakerho K9:n seuranmestaruuskisoihin, eli siis pienenpieniin epävirallisiin kilpailuihin. Minimöllien luokassa Cami sijoittui hienosti toiseksi (luokassa oli 2 osallistujaa:)) miljoonalla virhepisteellä ja kisaavien luokassa samoin toiseksi 5 (!) virhepisteellä. Kyllä oli äiti ylpeä tuosta jälkimmäisestä suorituksesta. ♥ Kisaavien luokassa kukaan ei saanut ekalla kirroksella hyväksyttyä tulosta, joten kaikki koirat menivät radan kahteen kertaan. Cami keräili virhepisteitä lähinnä leijailemalla hajujen perässä esteiden ohi tai pysähtymällä haaveilemaan rimojen taakse. :) Allaolevat kuvat on ottanut Sonja Jernström.






Alla vielä Villen kuvaama video kisaavien radalta. Kaksoiklikkaamalla videon saa suuremmaksi. Kännykkäkameran zoomi on ihan olematon, joten suurennuslasin käyttö voi olla ihan suositeltavaa.. :)

torstai 5. toukokuuta 2011

Seuraamista ja mutakylpyjä

Jemman toinen päivä pentukoulussa viime torstaina sujui oikein mukavasti. Tehtiin taas luopumista ja seuraamisen alkeita. Luopumiseen aloin yhdistää nyt peruuttamista, mikä onnistuikin ihan kivasti pienen alkukangertelun jälkeen. Seuraaminen oli vähän liiankin innokasta, ja suht rauhallisen alun jälkeen pentunen alkoi yhtäkkiä tassutella vähän turhan vauhdikkaasti. Yritin palkata sitä oikeaan kohtaan, mutta silti tuo oli pahimmillaan puoli metriä mun edellä.. Ja vieläpä kauniisti poikittain. :) Kouluttaja ehdotti kosketuskepin testaamista ongelman poistamiseksi, ja nyt olisikin tarkoitus ottaa se mukaan seuraamistreeniin. Ollaan harjoiteltu kosketuskepin kuonolla koskettamista jo aiemmin, mutta kosketuksen kestoa ja sitä kepin seuraamista ollaan alettu opettelemaan nyt vasta tämän viikon aikana. Ihan nätisti tuo koskettaa keppiä kuonollaan, mutta kun yritän lisätä sitä kestoa, kepin päässä oleva pallukka joutuu aika usein haukatuksi pentusen suuhun. Ei ehkä yhtään yllättävää, sinne kun tuntuu välillä menevän kaikki muukin.. :)


Ystävämme kosketuskeppi.

Jemma on kuluneen viikon aikana lätrännyt vedessä ihan kunnolla. Lenkillä se on muutaman kerran karannut kahlailemaan ei-niin-puhtaisiin vesistöihin, jo yksin tai kaverin kanssa. Ojissa se saa hurjia hepuleita ja loikkii siellä kuin mikäkin kenguru. :) Suihkussa käymisestä onkin tullut meidän uusi harrastus, mutta sekin on pentusen mielestä kivointa ikinä! Siellä se kuraisena ja iloisena heiluttelee häntää kylppärin lattialla ja odottaa, milloin suihkusta alkaa tulla vettä. Ihan mahdottoman suloista! Lukuun ottamatta sitä mudassa kahlaamista ja suihkuttelua seuraavaa märän koiran tuoksua.