Pieni tallikoira

Cami pääsi tänään ekaa kertaa tallille, kun käytiin koulukaverin hevosia katsomassa. Pikkuneiti oli niin reipas! Vähän taisi jännittää, mutta hurjan hyvin se kuitenkin pärjäsi siihen nähden, että sen heppakokemus on ihan olematon. :)

 On ehkä vähän jännää..

Mäkin haluan omenaa, kun toi toinenkin sai..

Hyviä neuvoja

Viime viikkoiset agility-treenit menivät ihan poskelleen Camin haistellessa pitkin hallia, ja odottelin tämän viikon treenejä ehkä hieman kauhunsekaisin tuntein. Onneksi ihan turhaan. Tapasimme eilen ensimmäistä kertaa uuden kouluttajamme, jolta saimmekin hyviä neuvoja. Yllättäen syynä ovat pääasiassa ohjaajan tekemät virheet, eli allekirjoittanut voisi ehkä opetella miettimään omaa ohjaustaan myös ohjattavan näkökulmasta. Esteitä ei siis ehkä kannata peittää omalla kropalla, ja koiralle olisi hyvä jättää tilaa esteiden suorittamiseen. Ja jos aikoo itse tehdä äkkijarrutuksen putken suulla, niin yllättäen pieni valkoinen saattaa pysähtyä ihmettelemään ja päätyy lopulta haistelemaan. Joo, aika itsestään selviä asioita, itselleni kuitenkin yllättävän haastavaa siellä radalla..

Nämä neuvot testattiinkin saman tien, ja ero oli aika huima. Tehtiin pieni radanpätkä kahteen kertaan, ja näiden välissä saatiin siis mainitsemani palaute kouluttajalta. Ekalla radalla Cami haisteli jonkin verran, mutta palautteen jälkeen toinen rata menikin jo tosi hyvin. Ihan kuin toinen koira! Oli jotenkin niin outoa, kun sai pitkästä aikaa keskittyä itse ohjaamiseen (missä onkin tooosi paljon parannettavaa) sen sijaan, että joutuisi vain pelkäämään, milloin koira karkaa radalta seuraavan kerran. Cami kuulemma vaikuttaa koiralta, joka ei anna anteeksi edes ohjaajan pienimpiä virheitä, vaan turhautuu ja näyttää sen haistelemalla. Auts, pieniä paineita siis.. Joka tapauksessa eilisestä jäi hurjan hyvä mieli, ja jäädään innolla odottamaan seuraavia treenejä!

Pesupäivä

Meillä oli tänään pesupäivä, kun emännällä oli sopivasti vapaata koulusta. Kolmen tunnin puunauksen jälkeen jäljelle jäi kevyt poikatukka, ei ehkä edelleenkään kovin bichonmainen, mutta ihan söpö kuitenkin. :)

Villapaita

Ilmat ovat viilenneet jo sen verran, että Camia saa taas alkaa pukemaan ulos mentäessä. Meillä tuo pukeminen on vaan yleensä vähän vaikeaa, kun pikkuneiti vihaa vaatteita. Kaikkia muita paitsi ihanaa ruskeaa villapaitaansa, joka sille ostettiin viime talvena. Villapaidan pukemiseen ei tarvita lahjontaa tai koiran etsimistä sängyn alta. Kuivilla ja vähän viileillä keleillä villapaita onkin ihan täydellinen vaatekappale!