tiistai 14. kesäkuuta 2011

Vesileikkejä

Jemma kävi viime keskiviikkona tutustumassa Tervasaareen, mistä löytyy pieni aidattu uimaranta koirille. Päivä oli niin hurjan lämmin, että vesileikit tulivatkin tarpeeseen. Löydettiin pari kivaa leikkikaveria samankokoisista pennuista, ja tyypit riehuivat rantavedessä aika vauhdikkaasti. Kunnes pieni ja herttainen noutajanpentu taklasi Jemman uppeluksiin. Neiti ilmeisesti nieli ja hengitti hieman merivettä sisäänsä, ja rannalle kömmittyään se yskiskeli vähän aikaa ennen kuin juoksi taas leikkimään. Vaikka vauhtia oli edelleen enemmän kuin tarpeeksi, pentunen pysytteli loppuajan kuivalla maalla. Vähän se suostui kahlailemaan, kun leikittiin kepeillä rantavedessä, mutta se suurin vedessä räpiköimisen riemu loppui kuin seinään. Voi pientä vesikoiraa.


Perjantaina yritettiinkin sitten jo unohtaa ikävät kokemukset, ja lähdettiin Lauran ja Leia-portugeesin kanssa Herttoniemeen uittamaan paljaspeppuja. Jemma oli vähän reippaampi, mutta aristeli edellen vettä, ja jouduin sitä välillä jopa nameilla houkuttelemaan veteen. Huoh. Pitää nyt vaan yrittää hankkia paljon kivoja vesikokemuksia, jotta neiti löytää uudelleen sen huikean vedessä kirmaamisen riemun. Onneksi kesää on jäljellä vielä vaikka kuinka paljon. :)



Ainakin ojissa kylpemisen riemu näyttäisi olevan onneksi (?) tallella. Jemma kävi lauantaina tapaamassa ihanaista spanieli Torstenia, ja yhteinen sävel löytyi saman tien. Tyypit löysivät aivan täydellinen ällöttävän mutaisen kahluupaikan. Tai oikeastaan Torsten löysi. Se rymisteli kasvillisuuden läpi pulikoimaan ja palasi sitten Jemman luo litimärkänä ja kauniin ruskeana. Jemma tuijotti Torstenia vähän aikaa (aivojen raksutus oli melkein kuultavissa, kun pentunen yhdisteli asioita ja tajusi, että kaiken sen kasvillisuuden takana on VETTÄ), ja ampaisi pusikon läpi samaiseen ojaan. Oli muuten aikamoisen liisterin peitossa koko pentunen tämän retken jälkeen. Yhteisten kiinnostuksen kohteiden lisäksi tyypit tulivat muutenkin oikein hyvin juttuun, vaikka helle vähän väsyttikin Torstenia. Nähdään varmasti pian uudelleen, ja ensi kerralla järkätäänkin parivaljakolle sitten kunnon uintitreffit. :) Kuvia Jemmasta ja Torstenista löytyy Sofin blogista.


Postauksen kuvat ovat Herttoniemen reissulta. Kiitokset kuvista Laura! Oman kamerani pelastin laukkuun siinä vaiheessa, kun Jemma oli roiskinut sen päälle muutaman litran vettä.. :)

3 kommenttia:

minnamari kirjoitti...

Ihania karvakorvia!! Kesäterveiset Reinin varrelta Lounais-Saksasta - täälläkin on onneksi jokiranta lähellä että pääsee vilvoittelemaan! Meidän Kreikan ajokoira ei vaan ole mikään vesihirmu, mutta pysyy kuitenkin pinnalla...Joessa on kyllä aika kova virtaus eli joskus hirvittää katsella, kun pienemmät koirat hakevat keppejä vedestä.

päivi kirjoitti...

Ihana Jemmanen:)
Ei kannata huolehtia moisista, pääasia ettei ite ala reagoimaan ja tee asiata härkästä. kyllä se mukaan menee kun ei ole huomaavinaankaan sen ujoilua. jos muilla on vedessä hauskaa niin ei se malta yksin jäädä rannalle. Äitinsä alotti uimakoulun tippumalla kaivoon:) Enonsa tippumalla jäihin ja serkkunsa Pirkon tönäsemänä vauhdista uppeluksiin että meno jatkuu kun ei ressaile:)

Anne kirjoitti...

minnamari: Kiitos! Sielläkin on varmaan ollut ihan mukavia helteitä! On se hyvä päästä välillä vähän kahlailemaan ja uiskentelemaan, ettei tule liian kuuma. :)

päivi: Luulen joo että Jemmalla se vesi vetää sen verran puoleensa, että se uskaltautuu sinne ennemmin tai myöhemmin taas kunnolla riehumaan. Tänäänkin se paineli pitkin pieniä ojia kuin mikäkin vinttikoira. :D Kastuminen on vaan niin kivaa!