maanantai 30. elokuuta 2010

Kuinka lähestytään kilpikonnaa?

Kilpikonnat saattavat olla joskus hieman jännittäviä otuksia..


Niistä kannattaa joko pysyä kaukana..


..tai jos niitä haluaa lähestyä, kannattaa varmuuden vuoksi heittäytyä selälleen ja näyttää masua.





Kilpikonnaa kannattaa myös pussata, puskea ja kiehnätä. Näistä ei valitettavasti ole saatavilla kuvamateriaalia.

Vietettiin pikkuneidin kanssa taas pari päivää vanhempieni luona, ja kuvissa esiintyy ihana kreikankonnamme Kamu. Tämä hurmaava herrasmies jaksaa aina kyläillessämme köpötellä pienen valkoisen perässä ja joskus ehkä myös hieman maistella sen säärikarvoja.. :)

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Sunnuntai

Sunnuntaiaamuisin on ihana herätä. Riittää että vähän silmiä raottaa, niin johan on pieni valkoinen onnesta soikeana. Häntä alkaa heilua ja alkaa iloinen kiehnääminen ja naaman nuoleminen. Pitäisi saada aamupalaa ja päästä aamulenkille ja vielä leikkimäänkin.


Sunnuntaiaamujen lenkit ovat ihan täydellisiä. Pikkuinen saa juosta vapaana koko lenkin. Missään ei näy ihmisiä, ei autoja, ei mitään. Paitsi variksia. Ja varisten perässä juoksentelu onkin meillä sunnuntaisin sallittua, pienissä määrin. :)


Sunnuntaisin on myös yleensä enemmän aikaa touhuta yhdessä, ja sehän nyt on jokaisen pienen koiran mielestä ehkä paras asia maailmassa. Tai ei ihan jokaisen. Meidän pumpuliaivolla taitaa numero ykkösenä olla syöminen. Vaikka on se yhdessä touhuminenkin kai ihan kivaa..


Syksyn aikana olisi tarkoitus yrittää vähän lisätä tätä yhdessä touhuilua, ja jatkaa agility- ja tottistreenejä. Nyt kun ollaan päästy kortisoneista eroon, niin voidaan taas haaveilla kisaamisestakin. Ei ehkä ihan siellä mm-tasolla mutta kuitenkin. :)

maanantai 16. elokuuta 2010

Ihania uutisia!

Niin kauan odotettu ja jännitetty lääkärireissu takana ja maksa-arvot vihdoinkin normaalin rajoissa! (Alat 134 ja Afos <92) Kohonneet maksa-arvot johtuivat siis kuitenkin lääkityksestä, eikä taustalla olekaan mitään maksaongelmaa, niin kuin ensin kuviteltiin kun arvot eivät tahtoneet laskea ollenkaan. Itkuhan siinä tuli, kun helpotus oli niin suuri. Ja luometkin ovat aiempaan verrattuna hyvässä kunnossa. Luomia kannattaa kuulemma edelleenkin huuhdella keittosuolaliuoksella silloin tällöin, ja lääkäri suositteli Camille Bepanthen eye -keinokyyneltä suojaamaan silmiä tuulisilla keleillä. Silmät kun ovat vähän herkistyneet kaikista tippakuureista, mikä näkyy lisääntyneenä silmien siristelynä.


Juhlistettiin hyviä uutisia käymällä kotimatkalla Murren murkinassa. Mukaan tarttui possun ydinluu, joka näytti maistuvan pienelle oikein hyvin pitkästä aikaa. :) Possu saa nyt kunnian olla ensimmäinen Camin ruokavalioon lisätty ruoka-aine eliminaatiodieetin aloittamisen jälkeen. Eihän meillä edelleenkään ole mitään tietoa, onko kyseessä mikään ruoka-aineallergia, mutta jatketaan nyt ainakin toistaiseksi tätä rajoitettua ruokavaliota, ja katsotaan mitä tapahtuu.

Vielä kuvia ehkä maailman onnellisimmasta pienestä luun nakertelijasta 


Tahtoisin tuon luun, mut äiti sano paikka..

Slurps!

Ai miten niin varastin?! Se ihan varmasti sano jo ole hyvä..





tiistai 10. elokuuta 2010

Viikonloppu Urjalassa

Käytiin viikonloppuna mökillä Urjalassa, missä Cami sai juosta vapaana ja syödä mustaherukoita suoraan puskasta. :) Ihan nätisti se pysyi pihassa, vaikka se onkin viime aikoina ollut vähän tottelematon ja kokeillut rajojaan. Kai sillä on joku myöhäinen murkkuikä tai jotain.














keskiviikko 4. elokuuta 2010

Lapsi on terve kun se leikkii

Eläinlääkärikäyntiä edelleenkin vasta odotellaan, mutta Camin viimeaikainen piristyminen viittaisi vahvasti siihen, että ollaan menossa parempaan suuntaan. Pikku neiti on siis viime viikkojen aikana palautunut pikkuhiljaa omaksi ihanaksi itsekseen, kaiken sen kortisoni-väsymyksen jälkeen. Nyt se jaksaa taas touhuta niin kuin pienen bichonin kuuluukin. ♥











maanantai 2. elokuuta 2010

Pieni koira pyöräilee!

Camin ikioma pyöräkori tuli postissa pari viikkoa sitten, ja ollaan ehditty sitä vähän jo testailemaan. Mitä kovempi vauhti, sen nätimmin Cami korissa istuu ja nauttii maisemista. Neiti taitaa tykätä tukka putkella matkustamisesta! Jostain syystä vastaantulijat ovat kovin hymyileväisiä meidät nähdessään.. :)


sunnuntai 1. elokuuta 2010

Ilman lääkkeitä

Cami on elellyt ilman lääkkeitä nyt muutaman päivän ajan. Suun kautta annettava kortisonihan lopetettiin jo muutama viikko sitten, ja viimeiset silmätipatkin jätettiin pois viime viikolla. Luomet näyttävät ihmeen hyväkuntoisilta verrattuna siihen, missä kunnossa ne olivat alkukesästä kortisonikuurista huolimatta. Allergiaruualla saattaa ehkä olla jotain vaikutusta, ja myös siitepölyallergian mahdollisuus on käynyt mielessä. Seuraavaan kontrolliin on kuitenkin vielä pari viikkoa aikaa, eli vielä en uskalla tehdä mitään johtopäätöksiä. Samalla käynnillä otetaan sitten taas maksa-arvot ja ollaan sen jälkeen taas vähän viisaampia. Silmät kuitenkin vuotavat ja rähmivät edelleen enemmän kuin normaalisti, eli naamakarvojen takaisin kasvattamisesta voidaan edelleenkin vain haaveilla.