torstai 28. lokakuuta 2010

Pieni tallikoira

Cami pääsi tänään ekaa kertaa tallille, kun käytiin koulukaverin hevosia katsomassa. Pikkuneiti oli niin reipas! Vähän taisi jännittää, mutta hurjan hyvin se kuitenkin pärjäsi siihen nähden, että sen heppakokemus on ihan olematon. :)


 On ehkä vähän jännää..



Mäkin haluan omenaa, kun toi toinenkin sai..

tiistai 19. lokakuuta 2010

Hyviä neuvoja

Viime viikkoiset agility-treenit menivät ihan poskelleen Camin haistellessa pitkin hallia, ja odottelin tämän viikon treenejä ehkä hieman kauhunsekaisin tuntein. Onneksi ihan turhaan. Tapasimme eilen ensimmäistä kertaa uuden kouluttajamme, jolta saimmekin hyviä neuvoja. Yllättäen syynä ovat pääasiassa ohjaajan tekemät virheet, eli allekirjoittanut voisi ehkä opetella miettimään omaa ohjaustaan myös ohjattavan näkökulmasta. Esteitä ei siis ehkä kannata peittää omalla kropalla, ja koiralle olisi hyvä jättää tilaa esteiden suorittamiseen. Ja jos aikoo itse tehdä äkkijarrutuksen putken suulla, niin yllättäen pieni valkoinen saattaa pysähtyä ihmettelemään ja päätyy lopulta haistelemaan. Joo, aika itsestään selviä asioita, itselleni kuitenkin yllättävän haastavaa siellä radalla..


Nämä neuvot testattiinkin saman tien, ja ero oli aika huima. Tehtiin pieni radanpätkä kahteen kertaan, ja näiden välissä saatiin siis mainitsemani palaute kouluttajalta. Ekalla radalla Cami haisteli jonkin verran, mutta palautteen jälkeen toinen rata menikin jo tosi hyvin. Ihan kuin toinen koira! Oli jotenkin niin outoa, kun sai pitkästä aikaa keskittyä itse ohjaamiseen (missä onkin tooosi paljon parannettavaa) sen sijaan, että joutuisi vain pelkäämään, milloin koira karkaa radalta seuraavan kerran. Cami kuulemma vaikuttaa koiralta, joka ei anna anteeksi edes ohjaajan pienimpiä virheitä, vaan turhautuu ja näyttää sen haistelemalla. Auts, pieniä paineita siis.. Joka tapauksessa eilisestä jäi hurjan hyvä mieli, ja jäädään innolla odottamaan seuraavia treenejä!

maanantai 18. lokakuuta 2010

Pesupäivä

Meillä oli tänään pesupäivä, kun emännällä oli sopivasti vapaata koulusta. Kolmen tunnin puunauksen jälkeen jäljelle jäi kevyt poikatukka, ei ehkä edelleenkään kovin bichonmainen, mutta ihan söpö kuitenkin. :)


sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Villapaita

Ilmat ovat viilenneet jo sen verran, että Camia saa taas alkaa pukemaan ulos mentäessä. Meillä tuo pukeminen on vaan yleensä vähän vaikeaa, kun pikkuneiti vihaa vaatteita. Kaikkia muita paitsi ihanaa ruskeaa villapaitaansa, joka sille ostettiin viime talvena. Villapaidan pukemiseen ei tarvita lahjontaa tai koiran etsimistä sängyn alta. Kuivilla ja vähän viileillä keleillä villapaita onkin ihan täydellinen vaatekappale!







keskiviikko 6. lokakuuta 2010

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Leikkitreffit

Cami kävi perjantaina leikkimässä Lauran ihanien pikkukoirien kanssa. Sashan, Nikin ja Miinan lisäksi paikalla oli myös Helsingissä vieraillut iki-ihana Zorbas! Yhdessä leikkiminen jäi tosin vähän vähemmälle. kun villakoirat lähinnä riehuivat oman lelunsa kanssa, Miina tarkkaili sivusta ja Cami keskittyi hanhenkakan etsimiseen ja syömiseen.. Kivaa meillä joka tapauksessa oli. :)















perjantai 1. lokakuuta 2010

Keppejä neljän seinän sisällä

Meillä on kotona pujottelutreenejä varten 6 puista keppiä, jotka allekirjoittaneen isä on meille iloksemme askarrellut. Ne saa helposti tökättyä pystyyn nurmikolle, kun treenikärpänen puraisee kotona ollessa. Ollaan käytetty keppejä ihan liian vähän, varsinkin siihen nähden, miten paljon meillä olisi harjoiteltavaa niiden suhteen. Cami kyllä tajuaa idean, mutta aloittaa pujottelun milloin mistäkin välistä, ellen ole ihan vierestä sitä ohjaamassa.

Viime vuonna yritin opettaa keppejä Susan Garrettin Shaping Success -kirjan mukaisesti kahdella kepillä aloittaen. Ideana on siis saada opetettua ensin mahdollisimman varma oikea sisäänmeno kepeille, eli juuri sitä mitä me kaivataan. Treenailtiin tätä ulkona naksuttimen kanssa, mutta jostain syystä ei päästy siinä kovin pitkälle. En enää edes muista, minkä takia me sitten vain unohdettiin koko juttu. Nyt kuitenkin innostuin tästä uudelleen luettuani hyvin samantyyppisestä opetustavasta uudesta ihanasta agility-opuksestani, ja kaivettiin kepit pitkästä aikaa esiin. Halusin aloittaa harjoittelun sisällä ilman häiriötekijöitä. Sisällä voin myös palkata Camin heittämällä namin lattialle, mikä ei onnistu ulkona namien hukkuessa nurmikolle. Keppien pystyttäminen lattialle vaati hieman melikuvitusta, mutta lopullinen ratkaisu osoittautuikin oikean mainioksi:


Ikea-maljakot ovat juuri sopivan kokoisia, jotta kepit mahtuvat niihin ja pysyvät pystyssä haittaamatta kuitenkaan pujottelua. Kaiken lisäksi kotoa löytyi juuri sopivasti kuusi samanmallista maljakkoa. Aloitettiin ihan alusta, eli asetuttiin hieman vinosti keppeihin nähden (vasemmalla oleva kuva tekstin alla) ja heti kuonon osoittaessa kepeille Cami sai palkan. Ei mennyt kauaa, kun Cami oppi kävelemään keppien välistä, minkä jälkeen siirryimme suoraan keppien eteen (keskimmäinen kuva), ja tässä vaiheessa palkkasin siis enää ainoastaan koko suorituksesta eli keppien välistä kävelemisestä. Kun tämä alkoi sujua, harjoittelimme vähän vaikeammistakin kulmista, ja Cami oli ihan hurjan taitava ja osasi kaiken! Olen niiiin ylpeä siitä. :) Jatketaan vielä ainakin jonkin aikaa kahdella kepillä, jotta saadaan vielä lisää varmuutta ja etenkin sitä kaivattua vauhtia. Jos vaikka tällä kertaa olisin tarpeeksi kärsivällinen ja saataisiin jotain tuloksiakin.


Treenailtiin tätä samaa jo eilen, mutta ei ihan näin hyvin tuloksin. Cami ei oikein malttanut keskittyä, ja etenin ehkä vähän liian nopeasti, mikä näkyi kummallakin pienenä turhautumisena. Onneksi tajusin lopettaa ajoissa, ja tänään jatkettiinkin sitten jo paremmalla menestyksellä. Camista huomaa kyllä helposti, jos se ei ole sopivalla tuulella treenailuun. Ohjaajalla taitaa vain joskus olla hieman vaikeuksia hyväksyä tätä ja siirtää treenailua suosiolla toiseen kertaan.. :)